20210908

 Edellä oleva tutkimussuunnitelma tulee vielä muokata luettavaan muotoon.

Mutta - Vygotskyn toimintamalli ja siitä Engeströmin laajentaman toimintajärjestelmän käyttö perehdytyksen perkaamisessa.
Voisiko Perehdytyksen kuvailla siten, että tunnetaan vain tekijä ja työn kohde ja perehdytyksen tehtävä on täyttää muut palikat?

Kuva Wikistä.

Kun uutta työntekijää ei ole vielä perehdytetty:

• Tekijä = uusi työntekijä, tiedossa

• Kohde = tehtävä työ, tiedossa

• Tulos

• Välineet = ei vielä tiedossa (opettajalla materiaalit, laitteet, kirjaamisjärjestelmä, oppimisalusta(t) jne, TAS, vuosituntisuunnitelma)

• Säännöt = lakiin perustuvat turvallisuutta koskevat / työpaikka, yhteisön omat säännöt

• Yhteisö = työyhteisö, esittely kollegoille, tilat? hierarkia, HR

• Työnjako = vastuulista (Koljonen)

Mihin tilat?

Tässä hahmotelmaa, kun toimintajärjestelmä tarkastelee perehdytystä:

• Tekijä = perehdyttäjä

• Kohde = perehdytettävä

• Tulos = perehdytetty työntekijä

• Välineet = materiaali, perehdytysopas, perehdytyslista

• Säännöt = annettu ohje perehdytyksen läpiviennistä

• Yhteisö = perehdyttäjät sekä perehdytettävät

• Työnjako = vastuulista annettavista perehdytyksistä

Alustava tutkimussuunnitelma, s. 30 -> oma alasivu

 1) Tutkimusaihe ja tutkimusongelma:

Miten suunnitella ja toteuttaa hyvä perehdytys?

Tutkielmani tarkoitus on selvittää, miten suunnitella ja toteuttaa hyvä perehdytys ammatillisessa oppilaitoksessa. Tutkielma tehdään yhteistyössä oppilaitoksen X kanssa, joka on jo perehdytysohjelman lanseerannut ja se on hyväksi koettu. Tutkielma toivottavasti saa selville perehdytyksen hyvyyden ja mahdolliset parantamisehdotukset.

Asian tutkimiselle on tilausta sillä olen ymmärtänyt, että asian tärkeys nähdään, muttei sitä kuitenkaan aina resursoida. Tämä sekä ammatillisessa että perusopetuksessa.

En ole ensimmäinen joka asiaa tutkii. Ainakin yks gradu löytynyt samoin väikkäri, pitää tutkia lisää.

Tutkimukseni eroaa edellä mainituista...

2) Teoreettiset lähtökohdat

Oletan hyvän perehdytyksen lisäävän SDT:n autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä (ylpeyttä olla osa juuri tätä työyhteisöä)  (Ryan&Deci).

Lisäksi uskon Engeströmin (1995) toimintajärjestelmän hyväksi tavaksi kuvata tilanteet ennen perehdytystä, itse perehdytyksen sekä tilanteen perehdytyksen jälkeen.

Lisäksi mietin tapahtuuko perehdytyksen vaikutuksesta transformatiivista oppimista (Mezirow). Miten transformatiivinen oppiminen liittyy perehdyttämiseen? Liittyykö se vain perehdytettävään vai myös perehdyttäjää, heidän väliseen vuorovaikutukseen? Tapahtuuko näiden välillä yhteistä oppimista (merkitysskeemojen muutosta jne.) ja tapahtuuko perehdyttäjössä myös oppimista? Miten perehdyttäjän oma kokemus perehdyttämisestä ja työyhteisön organisoinnista näkyy tuloksissa?

Ja onko onnistuneeseen perehdyttämiseen sisältynyt joku oppimiskäsitys / pedagoginen menetelmä / ajatus? Jos on niin mikä ja miten se on näkynyt siinä?

Minkälaista tieteellistä käsitteistöä käytät ja minkälaiseen tieteelliseen ajattelutapaan tukeudut?

• en ymmärrä kysymystä

Transformatiivinen oppiminen (Mezirow), SelfDeterminationTheory (Ryan&Deci); autonomia, kyvykkyys ja yhteisöllisyys, Toimintamalli (Engeström ja Vygotsky erikseen), behaviorismi, sosiaalinen kostruktionismi, kognitiivinen oppimiskäsitys.

3) Metodi

Miten esitettyihin kysymyksiin haetaan vastausta? Kerro tutkimustyösi suoritustavasta ja menetelmistä. Onko tarkoituksesi käyttää lomakekyselyä tai jonkinlaista haastattelumenetelmää? Analysoitko aineistosi diskurssianalyysillä, keskustelunanalyysillä tai sisällönanalyysillä? Tapahtuuko tutkimuksesi laboratoriossa?

• puolistrukturoitu haastattelu perehdytyksen isille ja likerttiä työntekijöille

• oisko sisällönanalyysi?

Joskus tutkimuksesi metodin erittely voi olla vaikeaa. Ehkäpä teet tutkimuksesi samalla tavalla kuin gradut oppiaineessasi yleensä tehdään mutta et osaa antaa kyseiselle metodille edes nimeä. Yritä silti parhaasi mukaan pohtia gradusi tutkimuksellista toteutusta ja kuvata se.

4) Aineisto

Mistä aineisto on saatu? Miten se on rajattu tai miten sen voisi rajata? Miten käyttämäsi aineisto liittyy siihen kysymykseen (tai niihin kysymyksiin), johon haet vastausta? Jos aineistosi osoittautuu liian pieneksi, mistä saat lisää aineistoa? Jos aineistosi osoittautuu liian suureksi, miten voit rajata sitä? Jos samasta aiheesta on tehty tutkimuksia, vastaako oma aineistosi muiden tutkijoiden aineistoja vai eroaako se niistä? Miten?

5) Tutkimuksen tulokset ja merkitys

Onko sinulla jo jonkinlainen oletus tutkimuksen lopputuloksesta? Mikä se on? Miten työsi tulee lisäämään tietoa aiheestasi? Ovatko tuloksesi yleistettävissä? Onko tutkimuksellasi sovellusmahdollisuuksia?

• opas hyvän perehdytyksen suunnitteluun!

6) Aikataulu

Kerro alustavasta aikataulusta ja etenemisjärjestyksestä. Minkälaisiin osatehtäviin voit kirjoittamisen jakaa? Erilaisia osatehtäviä voivat olla esimerkiksi taustakirjallisuuteen tutustuminen, aineiston kerääminen, eri lukujen kirjoittaminen ja niin edelleen. Mieti, minkälaisia erilaisia tehtäviä ja kokonaisuuksia sinä voit gradusi teosta hahmottaa ja miten voisit niitä aikatauluttaa.

• syys21 Gradutakuun tehtäviä

• loka 21 Teoria + Mercuria kontakti

• marras 21 Teoria jatkuu ja jalostuu

• joulu 21 kyselyn ja haastattelun valmistelu

• 
  

• tammi 22 kyselyt ja haastattelut

• helmi 22 haastattelujen litterointi

• maalis 22 kyselyn analyysi (R)

• huhti 22 Johtopäätökset, johdanto ja abstrakti

• touko 22 Perehdytyksen suunnittelun opas ja VALMIS!

Ideariihi, s. 26, 10min gradusta + tähän palaute

Nyt ollaan jo pitkällä, kun seminaarissa sain kontaktin kauppaoppilaitokseen, jonka perehdytystä on kehuttu. Tällä hetkellä ajatus on analysoida läpivietyä perehdytystä Mezirow’n transformatiivisen oppimisen linssin läpi, mahdollisesti katsoa yleiskuvaa Engeströmin ja Vygotskyn toimintamallien avulla sekä lopuksi selvittää onko perehdytys auttanut työntekijöitä Ryan&Decin itsemääräytymisteorian (Self Determination Theory, SDT psykologisten vaateiden täyttymisessä (Autonomia, kyvykkyys ja yhteisöllisyys).

Ajatuksena olisi haastatella (puolistrukturoitu?) johtoa / päättäjiä ja selvittää MIKSI he päätyivät perehdytyksessä ko malliin ja MITEN se jalkautettiin. Mentoreita? Perehdytyslista? Tätä voisi tutkia toimintamallin avulla. Seuraava vaihe olisi kyselyllä (läjä likerttejä) selvittää esim 0-1v, 2-5v ja yli 5v työssä olleilta, miten he ovat kokeneet perehdytyksen. Kysymyksenasettelussa pitää pitää mielessä SDT:n kolme vaadetta sisäisen motivaation syntyyn, “Perehdytys auttoi minua kiinnittymään työyhteisöön.” 0=EOS, 1=eri mieltä, 5=samaa mieltä jne.

Voisitko nostaa tästä kaksi ajatusta, kiitos.

Samoin, voisitko esittää kaksi kysymystä, jos jotain jäi epäselväksi.

Palaute
1. Mezirow. 

Noista mainitsemistasi muistan parhaiten Mezirowin. Miten transformatiivinen oppiminen liittyy perehdyttämiseen? Liittyykö se vain perehdytettävään vai myös perehdyttäjää, heidän väliseen vuorovaikutukseen? Tapahtuuko näiden välillä yhteistä oppimista (merkitysskeemojen muutosta jne.) ja tapahtuuko perehdyttäjössä myös oppimista? Miten perehdyttäjän oma kokemus perehdyttämisestä ja työyhteisön organisoinnista näkyy tuloksissa? Minua kiinnostaisi oppiminen polyfonisena prosessina. Sama polyfonia on kirjallisuustieteen termi, mutta ymmärrät kenties, mitä tarkoitan😄! Sille on olemassa varmasti joku toinenkin hieno termi. 

2. Itsemääräytymisteoria (R&D)

En tunne tuota teoriaa juurikaan, mutta minusta olisi loogista ja hedelmällistä tarkastella, sitä, miten opiskelija on onnistunut toimimaan työyhteisössä oppilaitoksissa, joissa perehdytys on onnistunut. Miten tämä on vaikuttanut heidän motivaationsa ja itsetuntoonsa.? 

Niin. Oppiminen tapahtuu mielestäni aina kahteen tai useaan suuntaan: ei vain antajalta - annettavalle. Luulisin (voin ola väärässä), että hyvissä perehdytysmalleissa myös perehdyttäjä itse saa roolissaan paljon. Käyttää / kokeilee ja jalostaa opiskelijoilta saatua kenties omassa työssään ja jakaa eteenpäin. Miten tämä vuorovaikutus toimii, näkyy ja elää?

Ja onko onnistuneeseen perehdyttämiseen sisältynyt joku oppimiskäsitys / pedagoginen menetelmä / ajatus? Jos on niin mikä ja miten se on näkynyt siinä?

Graduanalyysi, s. 27

 Minkälaisia ovat valitsemasi gradun aloitus ja lopetus?

Mikä on sen tutkimusaihe? 

Mikä on sen tutkimusongelma?

Minkälaisista teoreettisista lähtökohdista gradu on tehty?

Minkälainen on siinä käytetty tutkimusmenetelmä?

Minkälainen aineisto gradussa on?

Minkälaisia ovat tutkimuksen tulokset ja merkitys?

20210607

 Tänään kirjoitan vasta seminaarin jälkeen.

Noniin - tuli Engeströmiä ja Vygotskya, Mezirowta ja Ryan&Deciä.
Ehkä pääsen tutkimaan Mercurialle miten hyvä perehdytys on järjestetty ja ennen kaikkea - MIKSI?

En viitsi tähän samoja lätistä kuin semma muikkareihin, mutta koitan tietenkin pitää päiväkirjaa edistymisen meta-tasosta ;)

20210906

Huomenna ekan seminaarin eka luento. Toivottavasti saadaan jo rajattua ja voin vain alkaa lukemaan sopivaa materiaalia. Aineiston hankinnassa oli kiva myös päästä eteenpäin - kysely/haastattelu itse tehtynä vai jonkun aikaisemman?

Prologi: Uutta alkua syksyyn - kahdella saralla!

Kun hommat etenee, ne etenee rymisten, sanoo vanha virolainen sananlasku.

Tästä alustasta tulee minun oppimispäiväkirjani ei vain aikuiskasvatustieteen maisteriopintoihin vaan myös osin uuden opettajantyöni reflektointia varten.

Maisterinopintoja teen Lapin yliopistossa ja opetusta ammatillisessa koulussa tässä Espoossa. Vaikka ko työpaikkani googlaamalla löytääkin, en sitä tähän kirjoita.

Syksyllä 2010 aloitin Espoon työväenopistossa aikuiskasvatustieteen opintoni, tähtäimessä ammatillisen opettajan pätevyys. Tämän sainkin valmiiksi heti perään 2017! Tuossa välissä onnistuin lukemaan perusopintojen lisäksi aineopinnot ja nyt aloittelen syventävien lukemista.

Lähtökohta näihin kahteen uuteen asiaan elämässäni ovat siis sama, jo yhdeksän vuotta sitten kylvetty ajatus opettajuudesta. Tämän vuoksi pidän luonnollisena kirjata näiden kahden erilleen versonneen oksan tarinoita samassa tilassa.

Kylläpä on mukava kirjoittaa kahden vuoden tauon jälkeen!

Teidän,
pedAntti